Mikä on ilmastonmuutos?
Ilmastonmuutos ei ole vain tieteelle tai poliitikoille varattu termi, vaan se on näkyvä ja tuntuva muutos maailman säässä. Tämä ei tarkoita sitä, että talvista tulee äkillisesti kuumia tai että kesät muuttuvat jäätiköiksi. Se tarkoittaa pikemminkin normaalisti odotettavissa olevien sääolosuhteiden muuttumista joko äärimmäisen lämpimäksi tai kylmäksi.
Pähkinänkuoressa voisi sanoa, että ilmastonmuutos on pitkän aikavälin muutos maailman säässä. Tämä tarkoittaa muutoksia lämpötiloissa, sateissa ja myrskyissä – kolmea tekijää, jotka muodostavat meidän säämme. Tämä muutos ei ole vain lämpenevää – se on myös kylmempää, märkempää, kuivempaa ja myrskyisempää.
Ilmastonmuutoksen taustalla olevat syyt
Ilmastonmuutoksen syitä on monia. Yksi merkittävä tekijä on ihmisten toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, maankäyttö ja metsien hakkuut. Kun poltamme kivihiiltä, öljyä ja maakaasua, vapautuu ilmaan hiilidioksidia, jonka tiedämme olevan voimakas kasvihuonekaasu.
Suuren roolin ilmastonmuutoksessa näyttelee myös heijastava jäätiköiden pinta-ala. Kun jäätiköt sulavat, maapallo heijastaa vähemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen, mikä johtaa maapallon lämpenemiseen. Maan riskeerataan lämpenevän äärimäisiin mittasuhteisiin, jos tätä muutosta ei saada pysähtymään.
Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin?
Ilmastonmuutos on kuin iso lämpöpatteri, joka kääntyy yhä korkeammalle. Se ei tarkoita, että joka päivä olisi kesä, mutta vuotuinen keskilämpötila nousee vähitellen. On vaikeaa kuvitella, mitä tämä tarkoittaa, mutta ajattele asiaa näin: pieneenkin lämpötilan nousuun liittyy valtava energia- ja lämmön määrä.
Tämä lämmön lisääntyminen heijastuu meidän jokapäiväiseen elämäämme monin eri tavoin. Esimerkiksi talvet ovat vaihtelevampia, on enemmän lauhkeita jaksoja ja vähemmän lunta tai pakkasta. Kesät taas voivat olla kuumempia, mikä tarkoittaa pidempiä ja voimakkaampia hellejaksoja. Myös yöt lämpenevät, mikä saattaa vaikuttaa meidän uneen ja jaksamiseemme, puhumattakaan luonnon herkässä tasapainossa olevista ekosysteemeistä.
Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa sademääriin?
Ilmastonmuutos sekoittaa koko sääjärjestelmämme, ja tämä vaikuttaa suoraan myös sademääriin. Lämpimämpi ilmasto saa meret haihtumaan nopeammin, mikä johtaa suurempaan vesihöyryn määrään ilmakehässä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että sataisi enemmän kaikkialla. Itse asiassa, joillakin alueilla saattaa sataa vähemmän kuin ennen.
Realiteetti on, että saamme nauttia entistä äärimmäisemmistä sääolosuhteista. Joten alueilla, joille ilmastonmuutos tuo mukanaan lisääntyneet sadekuurot, tulvat ja rankkasateet voivat muodostua suuremmiksi ongelmiksi. Samalla kun toisaalla ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja veden puute voivat kärjistää kuivuusolosuhteita. Joten jep, sademäärät ovat nousussa, mutta se ei tarkoita, että saamme kaikki nauttia miellyttävistä sadekuuroista.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset sademääriin voivat olla moninaiset:
• Lämpimämpi ilmasto johtaa suurempaan vesihöyryn määrään ilmakehässä. Tämän seurauksena sadekuurojen intensiteetti ja kesto saattavat kasvaa.
• Toisaalta, jotkut alueet saattavat kokea vähemmän sateita kuin ennen. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että lämpimät ilmamassat nousevat korkeammalle ja tiivistyvät pilviksi muualla.
• Äkillisten rankkasateiden ja tulvien riski kasvaa erityisesti alueilla, joille lisääntynyt kosteus kertyy.
• Kuivuusolosuhteet voivat pahentua alueilla, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta veden puutteesta.
Kun tarkastelemme näitä tekijöitä yhdessä, on selvää että emme voi yleistää ”ilmaston lämpeneminen = enemmän sadetta”. Vaikutukset vaihtelevat paikallisesti suuresti. Joten miten meidän pitäisi reagoida?
• Meidän on sopeuduttava uusiin sääolosuhteisiin rakentamalla infrastruktuuria joka kestää äkilliset rankkasateet ja tulvat.
• Tarvitsemme myös strategioita kuivuuden hoitamiseksi niillä alueilla, joille vettä tulee entistä vähemmän.
• Meidän on tehtävä kaikkemme hillitäksemme ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.
Ilmastonmuutos ei ole vain ”lämpimämpi sää”. Se tarkoittaa äärimmäisempiä sääolosuhteita – sekä kuivempia että märkempiä. Ja meidän on oltava valmiita kohtaamaan nämä haasteet.
Ilmastonmuutoksen vaikutus myrskyihin
Onko koskaan tullut mieleesi, että ilmastonmuutos voisi olla syy voimakkaampiin myrskyihin? Tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämpeneminen lisää höyryn määrää ilmakehässä, mikä voi johtaa myrskyjen voimakkuuden ja määrän kasvuun. Tämä ei tarkoita, että jokainen myrsky johtuu ilmastonmuutoksesta, mutta se kertoo, kuinka ilmastonmuutos voi vaikuttaa sääilmiöiden voimakkuuteen ja tiheyteen.
Myrskyjen voimakkuuden ja määrän kasvu ei ole ainoa huolenaihe. Vakavamman myrskykauden lisäksi on myös suurempi riski tulville, jotka voivat aiheuttaa mittavia tuhoja ihmisten kodeille ja elinkeinoille. Tämä kaikki johtuu lämpötilojen noususta, joka aiheuttaa merien lämpenemisen ja lisää haihtumista. Lisääntynyt veden määrä ilmassa tarkoittaa voimakkaampia, kosteampia ja kestävämpiä myrskyjä. Kaikkea tätä kannattaa pohtia seuraavan kerran, kun katsot ikkunasta ulos sateisena päivänä.
Ilmastonmuutoksen vaikutus jää- ja lumipeitteeseen
On vaikea kuvitella talvista maisemaa ilman vastustamatonta lumikenttää tai jäätyneitä järviä. Kuitenkin, ilmastonmuutoksen myötä, tällainen perinteinen talvinäkymä alkaa hitaasti kadota. Arktisen alueen lämpeneminen on kaksinkertaista verrattuna maapallon keskimääräiseen lämpenemiseen, jolloin jäätiköiden, vuoristojääden ja merijään sulaminen on kiihtynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset tulevaisuudessa eivät ehkä koskaan saa mahdollisuutta rakentaa lunta.
Jään ja lumen sulaminen ei ole vain merkki ilmaston lämpenemisestä, vaan sillä on myös syvällisiä vaikutuksia maailmanlaajuisiin sääjärjestelmiin. Esimerkiksi Euroopassa, jossa talvisateet syntyvät nousevasta höyrystä meriltä, huomattava osa sateesta on peräisin Pohjois-Atlantilta, joka saa suuren osa kylmyydestään sulavasta Grönlannin jääpeitteestä. Tämän seurauksena, sulavan jään vaikutukset voivat ulottua hyvin kauas, mikä aiheuttaa vakavia säämuutoksia ympäri maailmaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus merenpinnan nousuun
Merenpinnan nousu on yksi ilmastonmuutoksen seurauksista, jota ei voida sivuuttaa. Lämmin ilmasto saa jäätiköt ja napajäät sulamaan nopeasti, mikä johtaa merenpinnan nousuun. Tämä ei ole pelkästään teoreettinen uhka, vaan jo todellinen ongelma monille saarivaltioille ja rannikkokaupungeille ympäri maailmaa. Esimerkiksi Tuvalu ja Malediivit ovat jo kokeneet vakavia ongelmia ja voivat jopa kadota kokonaan, mikäli merenpinnat jatkavat nousuaan.
Merenpinnan nousulla on myös laajempi kaiku. Sen vaikutukset kurottavat matkojen taakse – saarista ja rannikkokaupungeista sisämaahan. Se muokkaa maaperämme, muuttaa elinympäristöjämme ja vaikuttaa elinkeinoihimme. Tämä johtuu siitä, että nousuveden myötä suolapitoisen meriveden uskotaan tunkeutuvan sisämaahan, mikä vaikuttaa makean veden lähteisiin ja tekee maaperästä suolaisen. Tämä saattaa johtaa ruoan ja puhtaan veden puutteeseen, mikä johtaa taas elinkeinojen, kuten kalastuksen ja maanviljelyn, ongelmiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutus luonnonkatastrofeihin
Ilmaston lämpeneminen lisää luonnonkatastrofien, kuten hurrikaanien, tulvien, metsäpalojen ja helleaaltojen, todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Kasvaneiden merenpintojen myötä rannikkoalueet ovat entistä alttiimpia tuhoisille myrskyille ja tulville, joista voi seurata suurta vahinkoa sekä ihmiselämille että omaisuudelle. Lämmin sää voi myös kuivattaa metsiä, mikä lisää metsäpalojen riskiä ja leviämistä erityisesti ilmaston lämpenemisen arkoilla alueilla.
Toisaalta, ilmaston lämpeneminen saattaa lisätä sateita ja myrskyjä joillakin alueilla, joilla tällainen sään äärimmäisyys ei ehkä ole ennen ollut tavallista. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havaittu lisääntyneitä rankkasateita ja äärimmäisiä myrskyjä viime vuosina. Vaikka luonnonkatastrofien yleinen lisääntyminen koko maailmassa on huolestuttavaa, yksittäisten alueiden erityiset vaikutukset voivat olla vieläkin vakavampia ja johtaa ennennäkemättömiin haasteisiin paikallisille yhteisöille ja ekosysteemeille.
