Puutarhassa touhuaminen jättää jälkeensä kaikenlaista kasvimateriaalia, mutta minne kaikki tuo puutarhajäte oikein kuuluu? Voiko ruohonleikkuujätteet, pudonneet lehdet ja risut vain tipauttaa biojäteastiaan vai tarvitaanko niiden käsittelyyn omat toimenpiteet? Tämä on kysymys, joka pohdituttaa monia. Tässä oppaassa sukellamme puutarhajätteen ja biojätteen maailmaan ja selvitämme, miten ne tulisi lajitella oikein ja miksi.
Mitä eroa on puutarhajätteellä ja biojätteellä?
Ensimmäisenä on tärkeää ymmärtää, mitä eroa puutarhajätteellä ja biojätteellä oikeastaan on. Vaikka molemmat ovat peräisin luonnosta, niiden käsittelyyn liittyy omat säännöt.
- Biojäte on keittiössä syntyvää eloperäistä jätettä, kuten ruoantähteitä, kahvinporoja, hedelmien ja vihannesten kuoria sekä talouspaperia. Nämä ovat yleensä pehmeitä ja nopeasti maatuvia aineksia.
- Puutarhajäte taas koostuu puutarhasta kerätyistä kasvimateriaaleista, kuten risuista, oksista, lehdistä, ruohosilpusta ja kuihtuneista kukista. Puutarhajäte saattaa sisältää kovempia materiaaleja, jotka maatuvat hitaammin.
Vaikka puutarhajäte on luonnonmukaista, se ei aina sovi biojäteastiaan. Erityisesti paksut oksat ja risut voivat tukkia biojätteen käsittelylinjoja, ja joskus mukana tulee hiekkaa tai kiviä, jotka voivat vahingoittaa laitteistoja. Siksi on tärkeää lajitella nämä oikein – mutta miten?
Miksi puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan?
On luonnollista ajatella, että kaikki maatuva kuuluu biojäteastiaan, mutta puutarhajätteen kohdalla näin ei ole. Biojäteastiaan tarkoitetut jätteet ovat yleensä nopeasti maatuvia ja helppoja käsitellä, mutta puutarhajäte on usein aivan toista maata. Esimerkiksi risut ja oksat ovat tiheämpää ja kovempaa materiaalia, ja ne voivat vaikeuttaa biojätteen käsittelyprosessia jätteenkäsittelylaitoksissa.
Kun biojäteastiaan päätyy sopimattomia puutarhajätteen osia, kuten suurempia oksia, laitteet voivat mennä tukkoon, mikä hidastaa käsittelyä ja nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia. Puutarhajätteen mukana kulkeutuu myös hiekkaa ja kiviä, jotka voivat vaurioittaa kalliita laitteita. Siksi onkin hyvä muistaa, että puutarhajäte tulisi käsitellä eri tavalla kuin biojäte. Seuraavaksi tarkastelemme, miten puutarhajätettä voi kierrättää ja käsitellä vastuullisesti.
Miten puutarhajäte tulisi käsitellä?
Kun olet kerännyt puutarhajätettä, on aika miettiä sen jatkokäsittelyä. Yksi yleisimmistä ja suositelluista tavoista on kompostointi. Mutta entä jos kompostointi ei ole mahdollista? Silloin on hyvä tietää myös muut vaihtoehdot.
1. Kompostointi
Kompostointi on ekologinen ja helppo tapa käsitellä puutarhajätettä omalla tontilla. Kompostoimalla palautat kasvimateriaalin ravinteet takaisin maahan ja vähennät kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Tämä on ympäristöystävällinen tapa vähentää jätteen määrää ja samalla rikastaa puutarhaasi luonnon omalla lannoitteella.
Muutama vinkki kompostointiin:
- Sijoituspaikka: Kompostori kannattaa sijoittaa rauhalliseen paikkaan pihalla, jotta se ei häiritse naapurustoa ja on helposti saavutettavissa.
- Kerrokset kuntoon: Vaihtele vihreää materiaalia, kuten ruohosilppua, ja ruskeaa materiaalia, kuten kuivattuja lehtiä, jolloin komposti toimii paremmin.
- Sopiva kosteus: Kompostin tulee olla sopivan kostea – jos se on liian kuiva, hajoamisprosessi hidastuu, mutta liian märkä komposti ei toimi hyvin.
2. Jäteasemat
Jos kompostointi ei ole vaihtoehto, voit aina viedä puutarhajätteen paikalliselle jäteasemalle. Useimmilla paikkakunnilla on jäteasemia, jotka ottavat vastaan puutarhajätettä ja käsittelevät sen asianmukaisesti. Tämä on helppo tapa varmistaa, että jätteesi käsitellään oikein ja se päätyy hyötykäyttöön, kuten kompostiin tai biopolttoaineeksi.
Biojätteen oikea lajittelu ja käsittely
Myös biojätteen lajittelu on tärkeää. Kun biojäte lajitellaan oikein, siitä voidaan valmistaa esimerkiksi biokaasua ja ottaa talteen arvokkaita ravinteita. Biojäteastiaan kuuluvat kaikki keittiöjätteet, kuten ruoan tähteet, kahvinporot ja talouspaperi, mutta muista pitää puutarhajäte erillään!
Biojäte kannattaa laittaa biohajoavaan pussiin tai sanomalehtiin, jotta se ei sotke astiaa ja kiertää oikein. Tämä helpottaa myös kierrätystä, sillä biojätepussit maatuvat mukana kompostoinnissa tai biokaasun valmistuksessa.
Puutarhajätteen kompostointi: vinkit ja huomioitavat asiat
Puutarhajätteen kompostoinnissa on hyvä muistaa muutama käytännön vinkki, jotta lopputuloksena saadaan ravinteikasta multaa ja kompostointiprosessi sujuu ongelmitta.
- Sijoitus ja koko: Kompostori tulisi sijoittaa omalle tontille, noin viiden metrin päähän naapurin rajasta, ja se voi olla joko avonainen tai suljettu.
- Muista sekoittaa: Sekoitus auttaa tasapainoisen hajotuksen muodostamisessa. Lisää vihreää ja ruskeaa materiaalia vuorotellen, jolloin komposti lämpenee ja maatuu nopeammin.
- Valitse sopivat materiaalit: Puutarhajätteeseen kuuluvat esimerkiksi lehdet ja ruohosilppu. Sen sijaan suuremmat oksat kannattaa pilkkoa pienemmiksi tai jättää pois, jos komposti ei kestä niitä.
Yhteenveto: oikea lajittelu auttaa ympäristöä
Puutarhajäte ja biojäte voivat molemmat päätyä hyödylliseen käyttöön, kun ne käsitellään oikein. Muista pitää puutarhajäte ja biojäte erillään, jotta molempien jätteiden käsittely on mahdollisimman tehokasta ja ympäristöystävällistä.
Tärkeintä on lajitella oikein: puutarhajäte kompostoidaan tai viedään jäteasemalle, ja keittiöstä tuleva biojäte lajitellaan erilliseen biojäteastiaan. Näin varmistamme, että kierrätys toimii optimaalisesti ja että kierrätyksestä saadaan kaikki hyöty irti 🌍.