Havainnointi etäisyydeltä
Voi olla vaikeaa määrittää, onko eläin valkohäntäpeura vai kauris, varsinkin jos havainnointi tapahtuu etäältä. Molemmat lajit ovat melko samankokoisia ja väriltään samankaltaisia, joten väärinkäsityksiä voi helposti tapahtua. Silti, muutamalla perusteella pitäisi pystyä erottamaan nämä kaksi toisistaan, mutta se vaatii hieman taitoa ja kokemusta.
Tärkeimpiä keinoja, joilla nämä lajit voidaan erottaa toisistaan, ovat ulkonäkö ja käyttäytyminen. On muistettava, että valkohäntäpeura ja kauris liikkuvat eri tavalla. Kauriin hyppivä liike on tunnistettavissa, kun taas valkohäntäpeura liikkuu sulavammin. Lisäksi valkohäntäpeuran sarvet kasvavat suuremmiksi kuin kauriilla, joten tämä voi olla hyödyllinen viite kaukaa havainnoitaessa. Muista kuitenkin, että kokenut silmä erottaa valkohäntäpeuran ja kauriin helpommin.
Ulkonäön vertailu
Valkohäntäpeura ja kauris saattavat vaikuttaa samankaltaisilta niihin törmäävälle maallikolle. Ne molemmat ovat melko samankokoisia ja juoksevat samalla sulavalla liikeradalla, mutta siksi yhtäläisyydet päättyvät. Kauriiden turkki on hiukan tummempi ruskea, heidän rinta ja vatsa ovat valkeat, kun taas valkohäntäpeuran vatsan alapinta on ruskehtava. Lisäksi, monissa kauriissa on valkoinen laikku perässä, kun taas valkohäntäpeuralla on suuri valkoinen häntä, joka on näkyvissä kun se juoksee.
Peuran ja kauriin sarvet voivat myös auttaa erottamaan nämä kaksi eläintä toisistaan. Valkohäntäpeuran sarvet ovat suuret, haarautuneet ja ne pudotetaan joka vuosi, kun taas kauriilla sarvet ovat pienemmät, heillä on vain kaksi tai kolme piikkiä ja ne pudotetaan vain kerran elämässä. Sarvien erojen lisäksi myös eläinten kasvoissa on eroja. Kauriilla on hieman pidempi ja kapeampi kuono kuin valkohäntäpeuralla. Näiden ulkoisten erojen avulla voidaan tunnistaa kumpi laji on kyseessä.
Eroavaisuudet sarvissa
Keskustellessamme peurojen sarvien eroista on ensimmäisenä mainittava niiden fyysinen rakenne. Valkohäntäpeuran sarvet ovat tyypillisesti monihaaraiset, jopa monimutkaiset, ja niiden muoto voi vaihdella laajasti yksilöiden välillä. Kauttaaltaan peuran sarvet kasvavat joka vuosi uudestaan, niiden pudotessa pois talven jälkeen. Tämä uusiutumisprosessi alkaa kesäkuussa, jolloin sarvet peittyvät niin kutsutulla sametilla, joka on pehmeää, verenkiertoon kytkettyä ihoa.
Toisaalta kauriin sarvet ovat suhteellisen yksinkertaiset ja suoraviivaisemmat. Niissä on usein vain kaksi tai kolme haaraa, ja ne ovat yleensä suoria tai lievästi kaarevia. Toisesta eroavaisuudesta huolimatta myös kauriin sarvet putoavat ja uusiutuvat vuosittain, mutta tämä tapahtuma on hieman myöhemmin, tyypillisesti huhti-toukokuussa. Mielenkiintoinen seikka on, että ikä vaikuttaa sekä valkohäntäpeuran että kauriin sarvien kokoon ja muotoon, vanhemmilla yksilöillä on yleensä suuremmat ja monimutkaisemmat sarvet.
Ruokavalion erot
Valkohäntäpeura ja kauris, molemmat hirvieläimiä, eroavat merkittävästi ruokavalionsa suhteen. Valkohäntäpeura tunnetaan moniruokaisena selaajana, joka on sopeutunut syömään erilaisia kasveja, puiden ja pensaiden lehtiä, kukkia, sieniä, marjoja, ja pähkinöitä. Ne ovat myös tunnettuja siitä, että ne vaihtavat ruokavalionsa eri vuodenaikoina, syömällä yleensä keväällä ja kesällä laajaan valikoimaan ruohoa ja kasveja, ja talvella ne taipuvat syömään enemmän kuorta ja nuppuja.
Toisaalta, kauriiden ruokavalio koostuu pääasiassa heinästä, ruohosta, sammalista ja versosta. Heidän ruokavalionsa on hyvin yksipuolista verrattuna valkohäntäpeuraan. Kauriilla on hyvin lyhyet suolit, jotka eivät pysty prosessoimaan niin monimuotoista ruokavaliota kuin valkohäntäpeura. Kauriin ruokavalio näyttää muuttuvan vähemmän vuodenaikojen mukaan, mutta he saattavat kuitenkin syödä tammenterhoja ja muuta ravitsemuksellisesti tiheää ravintoa sään ja saatavuuden salliessa. Nämä erot ruokavaliossa heijastavat lajien erilaisia elinympäristöjä ja selviytymisstrategioita.
Elinympäristöt ja käyttäytymistavat
Kauris on joustava elinympäristönsä suhteen ja löytyy monenlaisista metsistä, avoimista kentistä ja jopa puutarhoista. Kaurista ei kuitenkaan löydy Lapista, ja ne viihtyvät parhaiten aukioloissa, kuten laidunmailla ja pelloilla, missä ruoka on helposti saatavilla. Kauristen suosikkiherkkuihin kuuluvat lehtipuiden versot ja marjapensaiden marjat. Ne ovat aktiivisia aamun ja iltapäivän aikana, jolloin ilmasto on viileämpi ja pedot ovat yleensä vähemmän aktiivisia.
Valkohäntäpeura puolestaan nauttii laajemmasta elinympäristöstä. Valkohäntäpeura löytyy sekä suomalaisen rannikon metsistä että pohjoisen tundrasta. Ne ovat hyvin sopeutuneita kylmiin olosuhteisiin ja ne voivat olla aktiivisia myös yöllä. Valkohäntäpeura on sekasyöjä, ja sen ruokavalioon kuuluu sekä kasvis- että liharuokia. Nämä peurat löytyvät tyypillisesti alueilta, joilla on runsaasti pehmeää ruokaa, kuten heinää, lehtiä ja kukkia, jota ne mielellään syövät.
Lisääntymiskäyttäytyminen
Valkohäntäpeuran ja kauriin lisääntymiskäyttäytyminen näyttää samalta pinnalta, mutta tarkemmin tarkasteltuna niissä on jonkin verran eroja. Valkohäntäpeura söpöllä ”soidinmenolla” on tapanaan kerätä useita koiraita ”laumaansa”, joka tunnetaan nimellä haremi, johon voi kuulua jopa 20 naarasta. Toisaalta kauris ei sokeasti seuraa valkohäntäpeuran tyyliä, vaan se on valikoivampi ”siipimiehensä” suhteen, yleensä vietellen ainoastaan yhden naaraan kerrallaan ja jatkaen eteenpäin, kun ”omistus” on vahvistettu.
Syksy on ”hurmosta” aikaa sekä valkohäntäpeuran että kauriin maailmassa, kun urosten havaitaan ”pomppivan” ympäriinsä etsien naaraita, joita ne voivat hurmata. Valkohäntäpeurojen ”hurmoksella” on tapana kestää noin kuukauden, kun taas kauriin soidinaika on paljon lyhyempi, kestäen yleensä vain pari viikkoa. Eräs yhteinen piirre molempien lajien lisääntymiskäyttäytymisessä on se, että ne eivät tuhlaa aikaa: kun oikea naaras on löydetty, ne ”syöksyvät” välittömästi suoraan asiaan!
Koko ja paino
Valkohäntäpeuran ja kauriin koko ja paino voivat vaihdella huomattavasti. Valkohäntäpeura on yleensä suurikokoisempi, painaen aikuisena noin 45-100 kiloa miehillä, kun taas naaraat painavat noin 40-90 kiloa. Kauris on taas puolestaan taloudellisempi painossaan, miesten painaessa 20-40 kiloa ja naaraiden ollessa aavistuksen kevyempiä, noin 15-30 kiloa.
Molempien eläinten koko vaihtelee myös ruumiinrakenteessa ja koon suhteen. Valkohäntäpeura on korkeammalla jalalla, joka on etuna nopeiden juoksunopeuksien ja korkeiden hyppyjen suhteen. Kauriin pienempi koko ja hoikka ruumis taas auttavat sen liikkumaan nopeasti ja ketterästi metsän läpi, jotta se pystyy välttämään petoeläimet. Koko ja paino ovat siis molemmille lajeille tärkeitä, mutta niiden merkitys vaihtelee lajista ja yksilöstä toiseen.
Valkohäntäpeuran ja kauriin jälkien vertailu
Jos olet koskaan liikkunut luonnossa, olet ehkä huomannut erilaisia jälkiä maassa. Valkohäntäpeuran ja kauriin jäljet ovat kuitenkin toisistaan eroavat. Valkohäntäpeuran jäljet ovat suuremmat, usein reilun 5 cm pituiset, kun taas kauriin jäljet ovat hieman pienemmät, noin 3-4 cm.
Jäljet voivat paljastaa paljon eläimen liikkeistä. Yksityiskohtien tutkiminen antaa hyvän käsityksen siitä, onko kyse valkohäntäpeurasta vai kauriista. Peuran ja kauriin jäljet eroavat myös muodoltaan. Valkohäntäpeuran kavion yläosa on hieman erilainen kuin kauriin, peuran kavio on pitempi ja yleensä kapenee teräväksi kärjeksi. Kauriin kavio taas on lyhyempi ja pyöristyneempi. Tämä on pieni ero, mutta tarkkasilmäiselle luonnossakulkijalle se antaa viitteitä eläimen lajista.
