Päästäinen tekee pihalla vähän haittaa. Se ei ole jyrsijä vaan hyönteissyöjä, joka syö hyönteisiä ja niiden toukkia, kotiloita, etanoita ja kastematoja. Kasveja se syö vain tarvittaessa, lähinnä havupuiden siemeniä. Mikäli kasvimaalta löytyy kaluttuja juuria tai taimia, syyllinen on siksi todennäköisemmin myyrä.
Päästäinen on Suomessa rauhoitettu. Luonnonsuojelulaki rauhoittaa luonnonvaraiset nisäkkäät, jotka eivät ole metsästyslaissa riistaeläimiä tai rauhoittamattomia eläimiä, ja metsästyslain rauhoittamattomien luettelossa on myyriä, hiiriä ja isorotta, mutta ei päästäistä. Rauhoitettua eläintä ei saa tahallaan tappaa eikä pyydystää. Myrkyt ja loukut on siis tarkoitettu jyrsijöille, eivät päästäiselle. Päästäisen kohdalla keinoksi jää pihan muuttaminen niin, ettei talon vieressä ole sille suojaa ja ravintoa.
Päästäinen, myyrä vai hiiri?
Päästäisen tunnistaa pitkästä, suipposta kuonosta ja pienestä koosta. Suomen yleisin laji, metsäpäästäinen, on ruumiiltaan 5–8 senttiä pitkä, häntä on 2,5–5,5 senttiä ja paino 5–14 grammaa. Metsäpäästäinen on metsämyyrän ohella Suomen runsaslukuisimpia nisäkkäitä, ja sitä tavataan koko maassa, joten pihalla vilahtava pieni ruskea eläin on usein juuri se. Myyrät ja hiiret ovat jyrsijöitä, ja niiden kuono on lyhyempi ja tylppä.
Ero on tärkeä, koska laki kohtelee eläimiä eri tavoin.
| Eläin | Asema laissa | Mitä se tarkoittaa pihalla |
|---|---|---|
| Päästäiset | Rauhoitettu (luonnonsuojelulaki) | Ei saa tahallaan tappaa eikä pyydystää |
| Metsä-, vesi-, kenttä-, pelto- ja lapinmyyrä | Rauhoittamaton (metsästyslaki) | Torjunta on sallittu, ja pyyntitavoista on omat säännöksensä |
| Kotihiiri ja isometsähiiri | Rauhoittamaton | Sama kuin myyrillä |
| Isorotta | Rauhoittamaton | Sama kuin myyrillä |
Rauhoituksesta voi hakea poikkeuslupaa ELY-keskukselta, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana.
Mitä haittaa päästäisestä oikeasti on
Päästäinen elää tiheän kasvillisuuden suojassa sekä kaivamissaan käytävissä ja koloissa, ja se käyttää myös myyrien koloja. Nurmikossa voi siksi näkyä pieniä koloja ja käytäviä, mutta laajat juuristo- ja taimituhot eivät sovi päästäisen ravintoon, joka on lähes kokonaan eläinravintoa.
Päästäisen kyljissä on hajurauhaset, joiden erite tuoksuu voimakkaasti. Kissa jättää usein pyydystämänsä päästäisen syömättä.
Hyötyäkin on. Etanat, kotilot ja hyönteisten toukat kuuluvat päästäisen tavalliseen ravintoon, ja vilkkaan aineenvaihduntansa vuoksi se voi syödä päivässä oman painonsa verran.
Miten pihasta tulee päästäiselle vähemmän houkutteleva
Koska päästäinen hakeutuu tiheän kasvillisuuden suojaan, tärkein muutos on harventaa suojaa sieltä, missä sitä ei haluta. Talon seinustalle, terassin alle ja kasvimaan reunaan kannattaa jättää matala, avoin kaista, ja risu-, lauta- ja kivikasat kannattaa siirtää kauemmas rakennuksista. Kompostin kansi kannattaa pitää kiinni, koska kompostissa on päästäisen ravintoa, kuten kastematoja ja hyönteisiä.
Hajukarkotteita, kuten valkosipulia tai sitrusta, suositellaan usein, mutta niiden tehosta päästäisiin ei ole näyttöä. Kalan jätteet ja muut ruoantähteet houkuttelevat pihalle helposti muita eläimiä, joten niitä ei kannata levittää karkotteeksi.
Mikäli pihalla on samaan aikaan myyriä, niiden torjunta on sallittua, mutta loukut ja syötit kannattaa sijoittaa niin, ettei päästäinen pääse niihin. Pihan pikkueläimistä kertoo myös sivu hämähäkit puutarhassa, ja isommista vierailijoista sivu pihalle tulevan peuran tai kauriin tunnistaminen.
Usein kysytyt kysymykset
Saako päästäisen tappaa tai pyydystää pihalla?
Ei saa. Päästäinen on rauhoitettu, ja luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tahallisen tappamisen ja pyydystämisen. Myyriä, kotihiiriä ja isorottia laki ei rauhoita.
Miten päästäisen erottaa myyrästä?
Päästäisellä on pitkä ja suippo kuono, ja se on pieni, metsäpäästäinen enintään noin 14 grammaa. Myyrä on jyrsijä, jolla on lyhyt ja tylppä kuono.
Syökö päästäinen kasvien juuria?
Harvoin. Päästäisen ravinto on hyönteisiä, toukkia, etanoita, kotiloita ja kastematoja, ja kasviravintoa, lähinnä siemeniä, se syö vain tarvittaessa. Juurituhojen takana on tavallisemmin myyrä.
Miksi kissa tuo päästäisiä mutta ei syö niitä?
Kissat tappavat päästäisiä, mutta jättävät ne usein syömättä. Päästäisen kylkien hajurauhasten erite tuoksuu voimakkaasti.
Nukkuuko päästäinen talviunta?
Ei nuku. Päästäinen on hereillä koko talven, joten sen jälkiä voi nähdä lumella myös pakkasella.
Karkottaako valkosipuli tai sitrus päästäiset?
Niiden tehosta ei ole näyttöä. Varmempi keino on vähentää tiheää suojaa talon ja kasvimaan vierestä ja pitää komposti suljettuna, koska päästäinen viihtyy tiheässä kasvillisuudessa.
